Yhdenvertaisuus.
Ensimmäisestä päivästämme lähtien olemme kaikki samanarvoisia. Sukuun, sukupuoleen, seksuaalisuuteen, kansallisuuteen tai terveydentilaan katsomatta. Kukaan ei ole toisen yläpuolella.
Arkitodellisuudessa monet taustatekijät vaikuttavat kuitenkin edellytyksiimme pärjätä elämässä. Yhteiskunnan tehtävä on madaltaa tällaisia eroja ja taata meille tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua ja pitää itsestämme sekä läheisistämme huolta.
Käsitykseni elämän arvosta on kehittynyt ensin kotona, sitten koulussa ja lopulta humanistisen alan opinnoissani yliopistolla. Historiaa lukiessani olen ymmärtänyt, miten kaikki syrjivät ja hierarkkiset rakenteet ovat ajallisia ja muuttuvia. Orjuus on nykyisin kielletty, naisilla on äänioikeus eikä homoseksuaalisuus ole enää rikos. Nämä esimerkit muistuttavat siitä, että mikään ei ole kiveen hakattua ja halutessamme voimme muuttaa myös nykyisiä lakeja.
Yhteisöllisyys.
Yhdessä tekeminen. Olen lapsuudesta asti kokenut, miten yhdessä tekemällä voidaan saada aikaan asioita joihin voimat tai rahat eivät yksin riittäisi. Talkootyön tekeminen on tullut tutuksi niin äitini kotitilalla tehtyjen töiden, isäni asukasyhdistysharrastusten, omien partiovuosieni kuin sittemmin opiskelijajärjestötehtävieni kautta.
Yhteisissä peruspalveluissa on mielestäni kyse samasta asiasta isommassa mittakaavassa. Yhdessä pystymme verovaroin tarjoamaan koulutus- ja terveyspalvelut kaikille. Yhdessä tehdään, yhdessä päätetään ja silloin kun ollaan eri mieltä, äänestetään. Edustuksellisessa demokratiassa on omat ongelmansa, mutta kansalaisaloitteilla ja kansanäänestyksillä vahvistettuna systeemi on kohtuullinen yhteisten päätösten tekemiseksi.
Ekologisuus.
Ihminen on osa luontoa. Vuosisatojen kuluessa olemme rakentaneet kulttuuriset linnakkeemme luonnon yläpuolelle, mutta viime kädessä olemme riippuvaisia muista kasvi- ja eläinmaailman eliöistä. Valitettavasti nykyinen kulutuksemme ylittää planeettamme kantokyvyn rajat, mikä tarkoittaa sitä, että ilman merkittävää suunnan muutosta elämä pallollamme kuihtuu ja kuolee ennen pitkää.
Historiansa saatossa ihmisen luontosuhde on muuttunut useaan otteeseen ja uskon että käänne nykytilasta parempaan on mahdollinen. Muutoksen aikaansaamiseksi päätöksenteossa on otettava ylikulutus ja pitkän aikavälin ympäristöongelmat vakavasti ja asetettava ne tärkeysjärjestyksessä lyhytkestoisten nousu- ja laskusuhdanteiden edelle.