tiistai 29. maaliskuuta 2016

Jätteiden kierrätyspisteiden karsinta on ollut iso floppi

(Kannanotto 29.3.2016)

Turun vihreiden valtuustoryhmä on huolissaan Turun asettamien jätteiden kierrätystavoitteiden saavuttamisesta samalla, kun kierrätyspisteiden verkostoa on jätelain tuottajavastuun laajenemisesta johtuen Turussa karsittu. Ennen kierrätyspisteitä oli 188, tuottajavastuun laajenemisen myötä enää 38.

Vihreiden kaupunginhallituksen jäsenet Elina Rantanen ja Jukka Vornanen jättävät kaupunginhallituksen kokouksessa 29.3. selvityspyynnön kierrätyspisteverkoston muutoksista ja niiden vaikutuksesta Turun kierrätystavoitteeseen.

- Muutos koskee pientaloasukkaita, joilla on tähän asti ollut kierrätyspisteitä lähellä kotiaan, mikä on kannustanut jätteiden kierrättämiseen. Nyt pisteelle saattaa tulla pitkä matka, eikä kaikilla pisteillä vastaanoteta kaikkia jätteitä, joten into kierrättää uhkaa laskea, Elina Rantanen selventää.

Kierrätyspisteverkostoa on karsittu uuden jätelain tuottajavastuun laajenemisesta johtuen. Verkostolle ei ole asetettu kunnollisia standardeja, vaan jätelaissa todetaan, että vastaanottopaikkojen verkoston on oltava niin kattava, että tuotteen haltijalla on kohtuullinen mahdollisuus luovuttaa se uudelleenkäyttöön. Lainsäädännössä on tehty Turun vihreiden valtuustoryhmän mielestä iso virhe.

- Kierrätyspisteverkon harventumisen myötä uhkana on, että aiempaa suurempi osa jätteestä päätyy jätteenpolttoon, mikä on erityisen harmillista Turussa, jossa on ollut poikkeuksellisen korkea kierrätysaste, Jukka Vornanen toteaa.

Vihreät pyytävät kaupunginhallitukseen selvitystä siitä, miten kierrätyspisteiden vähentämisen on arvioitu näkyvän kierrätettävän jätteen määrässä, miten tämä vaikuttaa kaupungin kierrätystavoitteiden saavuttamiseen ja mitä Turku voisi tehdä, jotta pientaloasukkaita voitaisiin jatkossakin kannustaa kierrättämään jätteensä.

Lisätiedot:

Elina Rantanen
050 3423279

Jukka Vornanen
040 5936791

torstai 17. joulukuuta 2015

Fölin matkamäärät kasvussa, kehitystyö jatkuu


Turun seudun joukkoliikennelautakunta piti eilen vuoden viimeisen kokouksensa. Kokouksen iloinen uutinen oli Fölin matkustajamäärien kasvu. Fölin toiminta alkoi heinäkuussa 2014 ja ensimmäiset vertailukelpoiset matkustusmäärätilastot saatiin vasta tänä syksynä. Joukkoliikenteen käyttö vaihtelee vuodenaikojen ja sään mukaan, joten kesää ei voi verrata syksyyn, eikä yhtä yksittäistä kuukautta toiseen. Tällä hetkellä paras käytettävissä oleva vertailujakso on vuoden 2014 heinä-marraskuu verrattuna tämän vuoden heinä-marraskuuhun.


Kahden prosentin vuosittainen kasvu matkamäärissä vastaa sitä tavoitetta, joka Turulla oli sisäisen joukkoliikenteen osalta ennen Fölin perustamista. Käytössäni ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten Fölin matkamäärät ja matkamäärien kasvu jakaantuvat Turun ja muiden kuntien välillä.

Reilu vuosi Fölin käynnistämisen jälkeen seudullinen joukkoliikenne pyörii hyvin. Toki paljon kehitettävääkin on. Lähiajan tavoitteina on parantaa aikataulu- ja reitti-informaatiota sekä pysäkeillä että busseissa. Reaaliaikaiset pysäkkitaulut yleistyvät toivon mukaan ensi vuoden aikana. Fölin kulkuvälinevalikoima tulee myös monipuolistumaan, kun Kakolan mäelle rakennetaan funikulaari ja linjan 1 sähköbussikokeilu käynnistyy. Vihreiden tavoiteena on, että lykkääntyneet runkobussisuunnitelmatkin saadaan eteenpäin vuoden 2016 aikana. Runkobussilinjoilla tarkoitetaan kaikkein vilkkaimmin liikennöityjä yhteyksiä, joiden palvelutasoa pyritään parantamaan mm. joukkoliikennekaistoilla ja liikennevaloetuisuuksilla. Myös nykyisen tasataksan ja erilaisten maksuvyöhykemallien hyödyt arvioidaan ensi vuoden aikana.

perjantai 11. joulukuuta 2015

Tekstiilikierrätetäänkö Turussa työttömien selkänahatkin?

EDIT 14.12: Tänään kaupungin virkamiehiltä saamani tiedon mukaan on aiempaa todennäköisempää, että työllistämistoimissa voidaan hyödyntää myös palkkatukea työkokeilun rinnalla. TST ry:ltä saamieni lisätietojen mukaan työllistämishankkeessa yhdistyvät kuntouttava työtoiminta, työkokeilu ja palkkatukityö paremmin kuin työllisyystoimikunnassa ymmärsin. TST ry on myös vakuuttanut, että työkokeiluun etsitään vapaaehtoisia pitkäaikaistyöttömiä.

Saamani lisätiedot parantavat kokonaiskuvaa tekstiilikierrätyksen työllisyysvaikutuksista. Suhtaudun kuitenkin edelleen kriittisesti siihen, että kokonaisia tuotantoketjuja rakennetaan tukityöllistettyjen tai "työkokeilijoiden" varaan. Nykyisin käytettävistä työllistämismalleista työkokeilu on ongelmallisin.


--  

Joulukuun alussa Turun seudulla on uutisoitu uudesta tekstiilikierrätyksen pilottihankkeesta, jonka tarkoituksena on luoda tekstiilikierrätyksen innovaatiokeskittymä Varsinais-Suomeen. Tavoite on erittäin kannatettava ja tekstiilikierrätyksen kehittäminen on oleellinen osa tulevaisuuden kiertotaloutta.



Valitettavasti tekstiilikierrätyksen ketjussa on yksi iso epäkohta. (EDIT: Tekstiilikierrätyksen pilotti on laaja verkostohanke. Seuraavien kappaleiden kritiikki kohdistuu yhteen osaan pilotista, ei koko hankkeeseen.) Kierrätetyn tekstiilimateriaalin jatkojalostus vaatii tekstiilien tarkkaa esilajittelua, johon koneet eivät (ilmeisesti?) vielä pysty. Tarvitaan siis manuaalista lajittelua, johon Turussa on suunniteltu työllistettävän työttömiä.




Työllisyystilanne on tällä hetkellä haastava ja tekstiilijätteen lajittelu on ihan hyvää työtä, kunhan siitä maksetaan jokseenkin mielekäs korvaus. Valitettavasti valtion palkkatukirahat ovat välissä, eikä ole mitään takeita siitä, että tekstiilikierrätyksen pilottiin saadaan riittävä määrä palkkatukipaikkoja. Tilanteesta johtuen manuaalisesta lajittelu aiotaan organisoida työkokeilujärjestelmän kautta. Työkokeilussa oleva henkilö ei ole työsuhteessa, eikä saa palkkaa. Työkokeilussa henkilö elää työttömyysturvan varassa ja sen päälle hän saa 9 euron kulukorvauksen päivässä.

Mikäli lajittelu toteutetaan nykysuunnitelmien mukaan, Lounais-Suomen tekstiilikierrätyksen ekosysteemi aiotaan rakentaa 150 hengen hikipajan varaan. Innovatiokeskittymän perustana ovat työkokeiluun palkatut henkilöt, jotka saavat työstään korvaukseksi työttömyysturvan ja noin 200 euroa kuussa.

Tekstiilikierrätyksen kehittäminen on huippu juttu, ja uusien työpaikkojen luominen tärkeä tavoite. Työkokeilujärjestelmän väärinkäyttö ei kuitenkaan luo aitoja työpaikkoja vaan on todella outo lähtökohta innovoinnille.

Työkokeilu voi olla yksilön kannalta järkevä ratkaisu tilanteissa, joissa kokeilu palvelee uuteen alaan tai työympäristöön tutustumista. Työkokeilulla voidaan esimerkiksi pitkäaikaisen työttömyyden jälkeen selvittää, millaisia lisäkoulutus- tai -kuntoutustarpeita työttömällä on. Valitettavasti tekstiilijätteen käsinlajittelu ei edistä näitä tavoitteita.

Turun kaupungin työllisyystoimikunnassa käsiteltiin 7.12. esitystä, jonka mukaan kaupunki tukisi 280 000 eurolla tekstiililajittelun järjestämistä työkokeilutoimintana. Kannatin kokouksessa SDP:n Mika Stepanoffin palautusesitystä, sillä en pitänyt esitettyä mallia oikeudenmukaisena ja liiketaloudellisesti kestävänä. Äänestyksen jälkeen työllisyystoimikunta päätti lähettää asian eteenpäin kaupunginhallituksen päätettäväksi ja kaupunginhallitus käsittelee asiaa 17.12.

Henkilökohtaisesti olen pahoillani siitä, että joudun tällä tavalla kritisoimaan tekstiilikierrätyksen pilottia. Pilotin tavoitteet ovat hyvät ja työllistämistoimiakin tarvitaan. En voi kuitenkaan kannattaa 150 hengen lajittelutehtaan perustamista työkokeilujärjestelmän kautta.

tiistai 27. lokakuuta 2015

Demarinuorten yleisturvaa voisi yksinkertaistaa

Demarinuoret julkaisivat tänään oman uudistetun sosiaaliturvamallinsa: yleisturvan. Perustulokeskustelun kiihtyessä demareilta on odotettu jonkinlaista reaktiota ja nyt sellainen saatiin nuorisojärjestön suunnalta. Demarinuorten mallissa ei ole kyse perustulosta tai kansalaispalkasta. Ero tehdään selväksi jo mallin nimessä. Perustulo on demareille edelleen punainen vaate.

Perustulon kannattajana toivoin demareilta radikaalimpaa ja raikkaampaa avausta, mutta on yleisturvassa hyvääkin. Sen kanssa voi käydä jo vuoropuhelua.

Demarinuorten yleisturvan lähtökohtana on sosiaaliturvan yksinkertaistaminen. Mallissa suuri joukko nykyisiä sosiaaliturvan muotoja yhdistettäisiin uudeksi yleisturvaksi. Tässä vaiheessa kaikkia näyttää ihan kelvolliselta, vaikkakin asumistuen liittämien yleisturvaan herättää kysymyksiä tuen tasosta. 

Monta erillistä tukea yhdeksi yleisturvaksi. Selvä, kuulostaa nykyistä selkeämmältä järjestelmältä. PAitsi että yleisturva ei olekaan kaikille sama. Se jakaantuu kolmeen eri tasoon takuutuloksi, yleistuloksi ja aktiivituloksi. Kaikki tasot ovat erisuuruisia ja niillä on hieman erilaiset myöntämisperusteet. Monesta ei tulekaan yksi vaan kolme.

Demarinuorten mallin esittelyä lukiessa minua alkoi tässä vaiheessa harmittaa. Miksi näin? Miksi kontrollipeikko iski heti takaisin? Miksi Yleisturvaan tarvitaan kolme eri tasoa kun ansiosidonnaisetkin etuudet säilyvät erillisenä elementtinä.





Yhtä yleisturva ja selkeämpää kontrollimekanismia olisin voinut pitää hyvänä väliaskeleena ennen perustuloa, mutta kolmen alatason sisäänleipominen vesittää osan yleisturvaesityksen viehätyksestä.

Tarpeettomasta monimutkaisuudesta huolimatta mallissa on yritystä oikeaan suuntaa. Erittäin tervetulleena pidän sitä, että yleisturva alkaisi juosta omalla ilmoituksella ilman KELAssa, sosiaalitoimistossa ja työkkärissa asiointia. Yleisturvan saaja kutsuttaisiin palveluneuvojan pakeille, kun yleisturvaa on nostettu kolme kuukautta. Tämän lisäksi yleisturvaa maksettaisiin kuukausi työllistymisen jälkeen. Perustulomalleihin verrattuna muutokset jäävät puoli- tai neljäsosatiehen, mutta SDP:n tähän astinen linja huomioiden nämä ovat suuria asioita jatkoa ajatellen.


Vaikkei Demarinuorten yleisturva ole sitä mitä nykyaika mielestäni vaatii, on mallissa paljon keskusteltavaa. Toivon lämpimästi, että perustuloa sulatellessaan SDP omaksuu nopeasti edes tämän nuorisojärjestön esittelemän mallin. Jatkokeskustelussa toivoisin demarinuorilta vastausta erityisesti siihen, miksi yleisturva pitäisi pilkkoa kolmeen osaan? Miksi yksi yleistulo ei voisi koskea kaikkia?

Omasta perustulokannastani olen kirjoittanut viimeksi keväällä: Paperisodasta perustuloon.


keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Työkkärin rekrytapahtumissa on korjaamisen varaa


YLE Turku uutisoi 21.10, miten vain murto-osa TE-toimiston rekrytapahtumiin kutsutuista työttömistä saapuu paikalle.
Huono osallistumisprosentti voi olla turhauttavaa työkkärin kannalta, mutta onko vika vain työttömissä? Uskallan väittää, että ei ole.

Viime talvena olin itse työttömänä ja kävin yhdessä tällaisessa työkkärin rekrytilaisuudessa Turussa. Odotukset olivat korkealla ja ajattelin tapahtuman tarjoavan jotain sellaista, mihin nettipalvelut eivät pysty. Valitettavasti jouduin pettymään, eikä tehnyt mieli osallistua enää uudestaan. Paikalla oli lähinnä henkilöstönvuokrausfirmoja, jotka pyysivät laittamaan avoimen hakemuksen netissä. Piti siis mennä paikalle kuullakseen, että haku tapahtuu netissä. Varmoja työpaikkoja oli jaossa ehkä 30, joista puolet Uudessakaupungissa. Työnhakijoita tilaisuudessa oli 200-300.

TE-toimistossa tehdään varmasti paljon hyvää duunia, mutta tuo rekrytapahtuma oli omasta näkökulmasta pelkkä pettymys. Niiden 13 kuukauden aikana, jotka olin ilman oman alan työpaikkaa, hain töitä aktiivisesti laajalla skaalalla. Pitkäkestoisempaa oman alan työsuhdetta etsiessäni tein samalla töitä Stockmannin Hulluilla päivillä, Akateemisen kirjakaupan kiireapulaisena ja Greenpeacen F2F-tiiminvetäjänä. Kaikki olivat hyviä kokemuksia ja kaikkiin hain oma-aloitteisesti. Työkkärin rekrytilaisuuksiin en ensimmäisen kerran jälkeen enää osallistunut, koska ne eivät vastanneet tarpeisiini, eikä niistä tuntunut olevan lisähyötyä nettipalveluiden rinnalla.

Työttömien tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä, ja voi olla, että työkkärin rekryistä on monille hyötyä. En tiedä oliko YLEn uutisen sävy lähtöisin toimituksesta vai TE-toimistolta, mutta on mielestäni todella asiatonta syyllistää työttömiä laiskuudesta, jos työkkärin rekrytilaisuuksien tarjonta on yleisemminkin kokemallani tasolla.
Viime aikoina työttömiä syyllistäviä uutisia on ollut aika paljon. Toimitusten kannattaisi kysyä samoihin juttuihin työttömienkin näkemyksiä, eikä uutisoida vain työkkärin tai työnantajien tilityksiä. Peiliin katsomisen paikka on muillakin kuin työnhakijoilla.

maanantai 28. syyskuuta 2015

Mikä on Turun perussuomalaisten vaihtoehto hätämajoitukselle?

Turun kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7.9. osoittaa kuusi turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilaa SPR:n käyttöön.

Perussuomalaiset esittivät kaupunginhallituksessa asian viemistä valtuuston käsittelyyn. Kaupunginhallitus päätti omalla päätöksellään vastata SPR:n avunpyyntöön äänin 12-1.

Sunnuntaina 27.9. Turun perussuomalaisten valtuustoryhmä ilmoitti, että he yrittävät syyskuun valtuuston kokouksessa ottaa hätämajoituspäätöksen valtuuston uuteen käsittelyyn. 

Kaupunginhallituksen käsitellessä hätämajoituskysymystä, turvapaikanhakijoiden määrä oli jo kasvanut dramaattisesti ja Pansion vastaanottokeskuksen tilat olivat täynnä. Telttamajoitus oli otettu käyttöön, ja tiedossa oli, että mikäli uutta majoitustilaa ei löydy, joudutaan kaikki uudetkin tulijat majoittamaan telttoihin.

Kotimaisen ja kansainvälisen lainsäädännön pohjalta turvapaikanhakijoilla on oikeus välttämättömään suojaan ja huolenpitoon turvapaikkahakemuksensa käsittelyn ajan. Ilman 7.9. tehtyä päätöstä, välttämättömän suojan takaaminen olisi ollut epävarmaa. Tässä tilanteessa kaikki kaupunginhallituksen jäsenet, perussuomalaisten Mikael Miikkolaa lukuunottamatta, katsoivat, että SPR:n avunpyyntöön on vastattava välittömästi.

Päätöksen jälkeen, kaupungin hätämajoituskäyttöön osoittamista tiloista otettiin nopeasti käyttöön Turun keskustassa sijaitseva vanha retkeilymaja ja pian sen jälkeen osa Pernon koulusta. Seuraavaksi SPR laajentaa hätämajoitustoimintaa Runosmäen kouluun. Kaupunginhallituksen osoittamista tiloista reservissä odottavat yhä Kastun koulu, Mäntykoti ja Niuskalan huoltokoti.

Tuntuu käsittämättömältä, että Turun perussuomalaiset tahtovat ottaa hätämajoituspäätöksen uuteen käsittelyyn ilman mitään esitystä vaihtoehtoisesta ratkaisusta. Mitä perussuomalaisten mielestä pitäisi tehdä niille ihmisille, jotka rekisteröityvät turvapaikanhakijoiksi Turussa? On törkeää ja populistista asettaa hätämajoituksen tulevaisuus kyseenalaiseksi ilman kannanottoa tilanteen vaihtoehtoisesta järjestämisestä. PS:llä on toki oikeus yrittää ottaa asia uuteen käsittelyyn, mutta yleensä se tehdään tilanteessa, jossa mielessä on jokin vaihtoehtoinen esitys. Nyt sellaista ei ole kuulunut.

Mikäli SPR jossain vaiheessa lähestyy Turun kaupunkia uuden pysyvän vastaanottokeskuksen perustamiseksi, on valtuuston silloin syytä käsitellä asia. Tällä erää kyse on väliaikaisesta hätämajoituksesta, jolla huolehditaan siitä, että turvapaikanhakijoilla on katto pään päällä kylmenevinä syysöinä.

Copyright © Jukka Vornanen | Blogger | Ylläpito

Design Anders Noren | Blogger-teemat: NewBloggerThemes.com