Nykyisen kaavan mukainen läpileikkauskuva torista ja toriparkista. Turun kaupunki.
Turun kaupunginvaltuusto käsittelee tänään 27.10.2014 jälleen toriparkin kaavaa.Kauppatorin alaisesta pysäköinnistä on väännetty Turussa jo 20 vuotta. Tällä hetkellä toriparkin mahdollistava kaava on kertaalleen hyväksytty ja lainvoimainen, mutta asia on jälleen valtuuston listalla, koska 28 valtuutettua (allekirjoittanut mukaan lukien) teki syyskuussa aloitteen asian uudelleen käsittelemisestä. Aloitteen tehneitä valtuutettuja on toriparkin kannattajien puolelta syytetty demokratian halventamisesta ja kauppatorin kunnostuksen viivyttämisestä. Aloitteen allekirjoittaneena olen väitteistä eri mieltä.

Miksi toriparkki on edelleen huono idea ja kaavoitus pitäisi aloittaa alusta?

1) Nykyinen valtuusto ei ole ottanut kantaa toriparkkiin. Voimassa oleva kaava hyväksyttiin kiireellisenä kesäkuussa 2012 juuri ennen kunnallisvaaleja. Toriparkin kannattajat halusivat päätöksen ennen kuin valtuuston voimasuhteet muuttuisivat. Tästä huolimatta toriparkki oli yksi syksyn 2012 vaaliteemoista.

2) Turun toriparkki on kallis. Maanalainen pysäköinti on usein ihan toimiva ratkaisu, muttei hinnalla millä hyvänsä. Kuopiossa 730 parkkipaikkaa rakennettiin 40 miljoonalla (55 000e/ ruutu), Tampereelle 1 000 ruutua 60 miljoonalla (60 000e/ ruutu) ja Turun keskustaan suunnitellaan 800 autopaikkaa 80 miljoonalla (100 000e/ ruutu). Kuulostaako kannattavalta? Maanalainen rakentaminen on yleensä edullisinta kallioon louhimalla, mutta Turussa kauppatorin alla on 50 metriä savea ja lisähaasteena vaikeat pohjavesiolosuhteet. Pohjaveden takia toriparkin pinta-alaa onkin jouduttu viimeisillä suunnittelukierroksella pienentämään, mikä on vaikuttanut parkkiruutukohtaisen hinnan nousuun. Jostain syystä tämä ei ole kannattajien silmissä vaikuttanut hankkeen mielekkyyteen.

3) Kustannuskysymystä ei voi sivuuttaa, vaikka kannattajat vetoavat yksityiseen rahaan. Toriparkkikeskustelussa hankkeen kannattajat ohittavat kaikki kustannuskysymykset vetoamalla Toriparkki Oy:n yksityiseen rahaan. Hankkeeseen ei kuulemma kulu lainkaan veronmaksajien rahoja. Väite ei pidä paikkaansa, sillä rakentamisvaiheen arkeologiset kaivaukset, torikaupan siirto ja joukkoliikenteen uudelleenjärjestely kuuluvat kaupungin vastuulle. Näiden lisäksi kaupungille voi aiheutua kuluja rakentamisen jälkeen, sillä osa päättäjistä on vihjannut, että vaikka kaupunki ei osallistu rakentamiseen, on osakkuutta pysäköintipalvelun pyörittämisessä harkittava. On näet mahdollista, että Toriparkki Oy vain rakentaa hallin ja järjestää sen jälkeen pysäköintipalvelun vuokratoimintana tai alihankintana. Jos Turun kaupunki lähtee osakkaksi tällaiseen pysäköintipalvelua pyörittävään yhtiöön, vastaa kaupunki osaltaan Toriparkki Oy:n lainanlyhennyskyvystä. Kuopiossa ja Tampereella on jo aiemmin nähty, miten puolityhjien hallien pysäköintimaksuja on jouduttu laskemaan ja kaupunkia on pyydetty suoraan tai välillisesti kattamaan puuttuvat tulot.

4) Toriparkki ei ratkaise keskustan vetovoimaongelmaa. Haastavien pohjavesiolosuhteiden takia toriparkin nykyversioon mahtuu 800 autoa. Toriparkki Oy:n lausuntojen mukaan näistä parkkipaikoista lähes puolet varataan yhtiön osakkaiden asiakas- ja henkilöstöpysäköintipaikoiksi. Herääkin kysymys, kannattaako Toria myllätä 400-500 vapaan pysäköintipaikan vuoksi 80 miljoonalla eurolla 3-5 vuoden ajan? Torin vieressä kallioon rakennettua Louhi-parkkia pyörittävä yhtiö on arvioinut, että Louhea voitaisiin helposti laajentaa 400 paikan verran. Mikäli parkkipaikkoja siis tarvitaan, ei toriparkki ole ainoa vaihtoehto. Perustellusti voidaan myös kyseenalaistaa parkkipaikkojen messiaaninen merkitys keskustan kehittämisessä. Oleellisempaa on parantaa alueen viihtyisyyttä ja ymmärtää, ettei keskustan tarvitse leikkiä automarkettia.

Miten keskustan vetovoimaa pitäisi siis parantaa?

1) Uusitaan kauppatori. Mikäli toriparkki poistetaan kauppatorin kaavasta, vaatii se uuden kaavoitusprosessin. Kaavoitus voitaisiin kuitenkin helposti toteuttaa niin, että kauppatorin kunnostus alkaisi 2016 tai 2017 ja kauppatori saataisiin kuntoon jopa nopeammin kuin toriparkin kanssa.

2) Laajennetaan Louhea ja hyödynnetään nykyiset parkkihallit paremmin. Keskitetään pysäköinti Louheen ja muihin jo olemassa oleviin parkkihalleihin. 1-3 korttelin päässä kauppatorista on jo nykyisin useita parkkihalleja, joiden käyttöaste on vajaa. Mikäli pysäköintilaitosten omistajille sopii, nimetään Louhi ja nämä hallit “Keskustaparkeiksi 1-5” ja huolehditaan opastukset nykyistä parempaan kuntoon. Jos oleellisinta on maanalainen pääsy parkkihallista keskustan kauppoihin, voidaan Louhen laajennuksen yhteydessä sen uloskäyntejä siirtää. Esimerkiksi Hansa-korttelia lähin Louhen uloskäynti on noin 15 metrin päässä Hansan sisäänkäynnistä. Sen mittaisen maanalaisen käytävän kustannukset lienevät varsin kohtuulliset.

3) Laajennetaan kävelykeskustaa, kehitetään joukkoliikennettä. Rauhoitetaan Aurajoen, Aninkaistenkadun, Läntisen pitkäkadun ja Humalistonkadun rajaama alue yksityisautoilulta (asukkaiden pihaanajo sallien). Laajennetaan kävelykeskustaa Yliopistonkadulle ja Kauppiaskadulle. Parannetaan pyöräily-yhteyksiä rakentamalla Yliopistonkadun, Kauppiaskadun ja Humalistonkadun pyörätiet. Kehitetään joukkoliikennettä runkolinjoilla ja ratikalla. Muistetaan että moni keskustan ja lähiöiden asukkaista on autoton. Automarketit eivät ole näille turkulaisille houkutteleva asioinnin kohde. Keskusta on.


20 Comments

Arvo Malmi · 27/10/2014 at 15:35

Erittäin hyvä ja viisas kirjoitus kaikessa lyhykäisyydessä

Eerik Kiskonen · 28/10/2014 at 13:05

Tuo nykyinen toriparkin suunnitelma on tosiaan julmetun huono. Sisäänajoramppien sijoittaminen torin kulmalle keskustaan pitää kaikki keskustan liikenteen tukkoisuuden ongelmat entisellään, jopa pahentaen niitä ramppien monimutkaistaessa liikennejärjestelyitä.

Louhen laajentaminen on varmaan yksi ihan realistinen ja hyvä vaihtoehto. Vielä paremmalta tosin omaan korvaan kuulostaa harmittavan vähän esillä ollut hiukan vastaava vaihtoehto kuin jonka Casagrande joskus Turun Sanomissa (muistaakseni) esitteli. Sillä voitaisiin ratkaista useita keskustan liikenteen ongelmia kerralla.

Eli, rakennetaan toriparkki, MUTTA sisäänajorampit eivät tule torin kulmalle. Eivät edes lähelle. Toinen (lyhyt) tunneli yhdistää nykyisen Louhen ja uuden toriparkin. Toinen tunneli ja sisäänajoramppi taas johtavat joen ali Hämeenkadulle Aboa Vetuksen lähettyville tai muualle sille alueelle, Kaskenmäkeen/Uudenmaantien mäkeen.

Tällöin keskustan alaisiin parkkitiloihin pääsisi todella nopeasti myös ruuhka-aikaan kummalta puolen kaupunkia tahansa. Samalla keskusta rauhoittuisi parkkipaikanetsijöiden siirtyessä maan alle. Tätä voitaisiin vielä motivoida vähentämällä maanpäällisiä parkkipaikkoja keskustassa ja korvaten niitä vaikkapa niillä pyöräteillä. Tulevaisuudessa tuohon verkostoon voisi olla mahdollista liittää vielä muitakin keskustan maanpäällisiä tai maanalaisia pysäköintitiloja.

Toteuttamiskuluiltaan tuo ei olisi merkittävästi jos lainkaan nykyistä toriparkkisuunnitelmaa kalliimpi ratkaisu, mutta toisi mukanaan paljon enemmän hyötyjä sekä autoilevalle että ei-autoilevalle keskustassa asioivalle.

Näin runsaasti keskustassa yksityisautoilevana ja Louhea paljon käyttävänä..

Jukka · 28/10/2014 at 14:42

Eerik: Casagranden ehdotus on ideana kiinnostava, mutta todellisuudessa kai kallis tai mahdoton toteuttaa. Torin allehan haaveiltiin jossain vaiheessa jopa viisi kerroksista toriparkkia, mutta siitä luovuttiin pohjavesiolosuhteiden takia. Käytännössä tällainen pitkä tunneli pitäisi louhia peruskallioon, joka joen kohdalla on 70 metrisen savipatjan alla.

Eerik Kiskonen · 28/10/2014 at 15:05

Joo se peruskallioon asti meneminen tosiaan vie sen tunnelin aika syvälle, kaipa tuonkin mallin rakennuskuluja joku (toivottavasti) on arvioinut ja selvittänyt.

Rakennusinsinööri en ole, mutta mielessä käy että joku luovempi ratkaisu sen toteuttamiseen ylemmäskin voisi olla mahdollinen.

Tuollainen toteutustapa vaan tosiaan ratkaisisi monta keskustan liikenneongelmaa kerralla ja mahdollistaisi sen "kävelykeskustan" rakentamisen samanaikaisesti liikkeiden asiakasmäärän jopa kasvattamisen kanssa.

Yrttilä · 28/10/2014 at 19:39

Käsittämättömän kapeakatseista tulkintaa kaupunginvaltuutetulta, jolla pitäisi olla kyky päättää kaupungin asioista.

Kommenteja perusteluihisi:

1) Olet oikeassa, nykyinen valtuusto ei ole ottanut kantaa. Sei ei myöskään ole ottanut kantaa tuhansiin muihin päätöksiin mitä aiemmat valtuustot ovat tehneet, revitään sitten ne kaikki auki. Tämä on todella onneton perustelu.

2) Tämä on juuri se asia, missä yksityinen rahoitus on nimenomaan nostettava esiin. Oli parkki kuinka kallis tahansa, riskin ottaa Toriparkki Oy. Miten ruutukohtainen hinta koskettaa sinua tai minua? Kyseessä ei ole kaupungin oma pysäköintilaitos. Oletko yhtä huolissasi jokaisesta kapunkiin rakennettavasta asuintalosta, jonka rakentaa esim yksityinen rakennusliike? Onko ulkopuolisen kaupunkilaisen tai kaupunginvaltuutetun asia huolehtia jokaisen yksityisen projektin kannattavuudesta?

3) Tajuatko kuinka typerää ja noloa on verrata Toriparkkia Tampereen tai Kuopion vastaaviin, jotka on rahoittanut kaupunki? Mitä tulee kaupungille aiheutuviin oikeisiin kuluihin (ei keksittyihin), Torikaupan siirto on olematon kulu, ja sitäpaitsi se jouduttaisiin jossain määrin tekemään jokatapauksessa, kun torin pinta uusitaan. Se, että kaupunki jollain tavoin joutuu osallistumaan järjestelyihin on marginaalista kun ottaa huomioon, että yksityinen taho on valmis lyömään kymmeniä miljoonia tähän projektiin. Eikö arkeologisia kaivauksia (tai riski niistä) tule jo pelkästään torikannen uusimisesta? Käsittääkseni tästä syvemmälle mentäessä vastuun niistä ottaa Toriparkin rakennuttaja. Unohdat mainita vuokratuoton kaupungille, jonka on puhuttu olevan kuusi miljoonaa euroa, ja säästöt esimerkiksi paalutuksessa mikäli toriparkki rakennetaan.

4) Vaikka se ei sitä ratkaise, onko se syy estää sen rakentaminen? Mielestäni ei, keskustan "pelastus" ei ole mikään kriteeri sille. Louhen laajentamista pidetään riskialttiina, eikä se muuta sitä tosiasiaa, että Louhen sisäänajo on turkulaisittain kaukana. Jos tiedät mitään keskustan yrittämisestä ja kaupankäynnistä, tiedät kuinka paljon korttelinkin etäisyys tässä pienehkössä kaupungissa ratkaisee.

ja vielä ehdotuksesi keskustan kehittämiselle:

1) Kauppatori ollaan uusimassa jokatapauksessa. Ja luuletko ihan tosissasi, että uusi kaavoitus "toteutettaisiin helposti" jos te nyt revittyänne asian väkisin uudelleen pöydälle torppaatte hankkeen?

2) Louhen laajentaminen on edelleen riskialttiimpaa kuin uuden toriparkin rakentaminen. Louhi on myös yksityinen taho jota ei tule sekoittaa kaupunkiin tai Toriparkkiin. Keskustelet asiasta kun nämä molemmat olisivat kaupungin omistamia. Sitäpaitsi, kuten sanottu, kuten liiketiloissa niin myös pysäköinnissä sijainti on elintärkeä, ja Louhella sisäänajon sijainti on iso miinus.

3) Kävelyalueen laajentaminen ei auta jos ei ole ihmisiä. Joukkoliikennettä voi silti kehittää, mutta ei sillä oikeasti saa enempää ihmisiä keskustaan mitä nyt. Ja loppujenlopuksi keskustaa voidaan kehittää vaikka kuinka paljon, Toriparkki ei sulje sitä pois.

Eerik Kiskonen · 28/10/2014 at 19:44

Se Louhen sisäänajon sijainti on kyllä näin paljon keskusta-autoilevan näkökulmasta nimenomaan ehdoton plussa. Sieltä on todella paljon nopeampi ajaa sisään kuin ydinkeskustan liikennevalojen läpi.

Ainoa ongelma tosiaan että kaupungin eteläpuolelta tullessa joutuu silti ajamaan noiden keskustan valojen läpi päästäkseen parkkihalliin.

    Anonyymi · 29/10/2014 at 15:11

    Itse täytyy kyllä kompata tuota sijainnin hankaluutta, ei tule sen takia hirveesti Louhea käytettyä, joskin siihen vaikuttaa se että autoilen keskustaan etelästä. Mutta kyllä kuulee sanottavan, että Louhi (sisäänkäynti) on vähän "kaukana". Onhan se turhamaista mut näin se on Turussa ja se on sen parkkihallin ongelma ollut alusta asti.

Anonyymi · 28/10/2014 at 21:42

Jukka Vornanen kirjoittaa: "Aloitteen tehneitä valtuutettuja on toriparkin kannattajien puolelta syytetty demokratian halventamisesta ja kauppatorin kunnostuksen viivyttämisestä."

Et kuitenkaan kumonnut näitä syytöksiä milläänlailla (vaan jatkoit toriparkista jauhaamista), eli olet ilmeisesti itsekin sitä mieltä että halvennatte demokratiaa ja viivästytätte ennestään kaupungin kehitystä.

Anonyymi · 29/10/2014 at 07:26

Keskustaan tulisi saada lisää perheellistä, keskiluokkaista väkeä viettämään aikaa ja ostoksille. Ostoskeskukset ovat valitettavasti totuttaneet ihmiset ilmaisiin parkkipaikkoihin. Toriparkki olisi yhtä lailla maksullinen kuin nyt on esim. Wiklundin parkkipaikat (nyt en puhu mahdollisesta verorahoilla maksamisesta vaan konkreettisesta parkkeeraamisesta maksamisesta). Parkkipaikkoja keskustasta löytyy jo nyt, mutta niiden käytöstä maksaminen kirpaisee. Siksi olen sitä mieltä, että toriparkki ei saa ihmisiä tulemaan keskustaan, se ei muuta keskustaa "Myllyksi". Keskustaa tulee elävöittää muilla keinoin ja tehdä sinne kulku julkisilla kulkuneuvoilla riittävän sujuvaksi. Toriparkki ei siis ole ratkaisu ongelmaan.

Oale · 29/10/2014 at 10:13

toi on ihan umpihassua yrittää jotain tehdä meren alle. eerikinkadulle kate… myös kauppiaskadun risteykseen ettei vaan tartte ylittää katua mennessään Teerenpeliin…. olis julkinen kusiputka, katetut bussipysäkit, parkkihalli joka on helosti pestävä ja sisäänajo Louhesta 😉 Börsin julkisivu menis uusiks ja terassi loppuis tietty, ellei siirtyis koko baari 3 kerrokseen… ja aurakatu ja kauppiaskatu näyttäis hassulta, torille pitäs nousta portaita joka suunnasta tai sitten alakautta hallin läpi…, liikuntarajoitteiset kiertämään yo-kadun suunnasta niinkuin autoilijatkin (omanlaisensa liikuntarajoite sekin). ei kyl ilmanlaatua Börsin yökerhon sateisessa jonossa paranna tää
niin se kuva:
http://4.bp.blogspot.com/-kA2K7rI5OuY/VFCifiKSmeI/AAAAAAAAAco/9wFqTzBPaDE/s1600/toriparkivornasenkaavaan.png

Aleksi Heinonen · 29/10/2014 at 10:34

Yrttilä sanoikin ylempää oikeastaan kaiken, mitä minulla oli sanottavana.

Jukka · 29/10/2014 at 10:55

Kommentteja Yrttilälle:

1) Tuhansia muita päätöksiä ei ole tehty kiireellisinä yhden äänen erolla juuri ennen vaaleja.

2 ja 3) Et huomioi kysymystä rakentamisajan jälkeisestä toiminnan pyörittämisestä. Toriparkki Oy:n kustannuksia voidaan vyöryttää pysäköintipalvelun järjestäjän niskaan. Tätä kysymystä ei ole missään päätöksen teon vaiheessa käsitelty, vaikka kaupungin johdonkin suunnalta on osoitettu kiinnostusta rakennusajan jälkeistä osakkuutta kohtaan. Kysymys kaupungin vastuusta on siis aivan relevantti.

4) Toistat kahteen kertaan, että Louhen laajentaminen on "riskialttiimpaa" kuin toriparkin rakentaminen. Mihin tämä väite perustuu? Louhea koskevissa keskusteluissa en ole kertaakaan kuullut, että Louhen laajentaminen olisi riskialtista. Päinvastoin.

Jälkimmäiset 1,2 ja 3) Toriparkin vaikutus keskustan asiakasmääriin on arvioitu parhaimmillaan muutamaksi prosentiksi. Sellainen nousu voidaan saada aikaan muillakin vetovoimaa parantavilla tekijöillä. Mitä Louhen sisäänajoon tulee, se on oikein hyvällä paikalla. Opasteiden pitäisi vain olla paremmat, jotta useammat ymmärtäisivät Louhen olevan Turun "keskusparkki".

    Yrttilä · 30/10/2014 at 20:46

    1) Mikä on mielestäsi sitten se kriteeri (joka olisi syytä tehdä viralliseksi epäselvyyksien välttämiseksi), että edellisen valtuuston päätös voidaan käytännössä hylätä? Onko se se yksi ääni? Jokin tietty aikaraja, päätös tehty vain x päivää ennen kauden loppua?

    2 ja 3) Käsittääkseni kaupunkia ei ole sidottu pysäköintipalvelun järjestämiseen? miten silloin toriparkin kustannuksia vyörytetään kaupungin niskaan? Et huomioi kysymystä rakentamisajan jälkeisestä toiminnan pyörittämisestä.

    Edelleen kaipaisin perusteluja sille, miksi vertailit Turun Toriparkkia kaupunkeihin joissa koko kymmenien miljoonien projekti oli kaupungin kustantama.

    4) Tuon Louhen riskialttiuden esiin sen takia, kun Toriparkin vastustajat jaksavat vouhottaa saveen rakentamisesta vaikkei siinä ole mitään ihmeellistä. Louhen laajentaminen sen sijaan tapahtuisi 20m syvyyteen kalliota louhimalla ja räjäyttämällä joka saattaa aiheuttaa ongelmia yllä olevien rakennusten perustuksissa ja pohjavesistössä.

    Ja vielä loppuun kommenttiisi: "Mitä Louhen sisäänajoon tulee, se on oikein hyvällä paikalla"

    Millä perusteella? Jos minä ja moni muu sanoo että se on huono, onko sinun mielipiteesi merkittävämpi?

Anonyymi · 29/10/2014 at 13:16

Ylisuuri vuokrataso tuhoaa Turun liike-elämän.

Grynderien ahneus se Turun keskustan syöksee ahdinkoon. Ennemmin on lappu tyhjän liikehuoneiston ikkunassa kuin pienintäkään hintajoustoa vuokratasossa.

Kaupunkimme paikalliskapitalistit ovat luultavasti liian rikkaita, kun heillä on varaa pitää tiloja tyhjillään mielin määrin. Edullisemmat vuokrat antaisivat pienyrittäjille elintilaa.

Keskiluokan perheet ajavat joka tapauksessa isoihin automarketeihin kaupungin laidoilla, kun se on niin paljon vaivattomampaa ja parkkipaikka siellä ei maksa asiakkaalle erikseen.

    Anonyymi · 01/11/2014 at 21:19

    Nykyään vaihtoehtona on myös verkkokauppa. Keskusta-alueen asuminen on hyvin kallista per neliö eikä isompia / autopaikallisia asuntoja oikein ole. Kun opiskelut on takana ja ihminen perheellinen / työelämässä, keskustan asunnot eivät välttämättä enää viehätä. Siksi lähin posti ja ruokakauppa ei ole keskustassa. Samoin koska verkkokauppa on merkittävä tekijä, se nopein ja lähin tapa hankkia tuotteita on tilata lähikauppaan tai -postiin eikä lähteä keskustaan.

    Keskustassa tärkeimmät syyt käydä on a) kaljalla baarissa b) bilettämässä yökerhossa c) kahvilla d) syömässä e) leffassa. Esim. kauppojen valikoima on kelvotonta kuraa halpaketjuista. Miehillekään ei ole muita kunnon vaateliikkeitä enää kuin Classic Man ja Herrainpukimo. Jälkimmäiseltä saa pääosan tuotteita postimyynnillä, jos ei jaksa lähteä keskustaan ja miksi jaksaisi kun saa kotiovellekin tilattua samaan hintaan.

Seregi · 29/10/2014 at 15:12

Mun mielestä tässä on pitkälti vastakkain ajatus yksityisautoilu vs. muu liikenne. Kun yksityisautoilijat sanovat, ettei keskustassa ole (muka) tarpeeksi paikoitusta, he myös kertovat, etteivät jaksa kävellä lyhyttä matkaa. Tämä kertoo nyky-yhteiskunnasta ja asenteista. Uskallan väittää, että toriparkin puolustajat ovat varmasti samoja henkilöitä, jotka parkeeraavat inva-paikalle ilman invamerkkiä.

Onko kysymyksessä siis ihmisen laiskuus, auto statussymbolina vai mikä?

Aamuset tai Turkulainen – lehdessä oli mielestäni hyvä pointti, että yksi vetovoiman lisääjä olisivat pikkuputiikit. Niiden ongelmana on kuitenkin se, että useimmiten työssäkäyvien ihmisten päästessä töistä, pikkuputiikit ovat kiinni. Kirjoittaja ehdotti, että putiikit muuttaisivat aukioloaikojaan, jotta ne olisivat auki esim. 12 – 20.

    Anonyymi · 01/11/2014 at 21:41

    Putiikit ovat yksityisiä firmoja. Ei mikään estä niitä vaihtamasta aukioloaikoja. Ongelma on se, että ihmisillä ei ole varaa ja kiinnostusta ostaa pikkuputiikeista ja toiseksi vuokrataso / vastike on sellainen, ettei kohtuuhinnoin pysty pitämään kauppaa. TÄMÄ on se pääsyy, miksi koko keskusta ei vedä ihmisiä Turkua kauempaa. Eihän siellä ole mitään erityistä syytä käydä.

    En sano etteikö keskustassa vielä olisi hyviäkin kauppoja yhä, mutta hintakehitys on ihan kestämätön. Lisäksi ihmisten ostovoima heikkenee koko ajan. Mikäli näihin asioihin ei saada korjausta, niin asia ei korjaannu, vaikka keskustassa pysäköinti maksaisi 0,10 eur/h ja sinne menisi luotijuna Varissuon periltä 5 minuutissa. Silloinkin syy keskustassa asiointiin olisi enemmän halpa pysäköinti kuin hyvät kaupat.

    Eerik Kiskonen · 03/11/2014 at 15:13

    Monesti se kauemmas parkkeeraaminen on aikakysymys. Jos mä tarvitsen jonkun yhden asian keskustasta tarvitsen sen yleensä juuri sinä päivänä, eli ei ole aikaa kasata noita asioita montaa yhdelle ostosreissulle.

    Arkipäivänä ollaan töissä ja kiire, joten ei tuollaisen yhden pikkujutun (joku juttu erikoisliikkeestä x, parturikäynti, jotain muuta vastaavaa) takia ole käyttää ylimääräisiä minuutteja. Autolla mahdollisimman lähelle liikettä, parin minuutin visiitti ja takaisin jatkamaan jonkun hyödyllisen tekemistä eli takaisin konttorille.

    Vaikka parin-kolmen korttelin päähän parkkeeraaminen tarkoittaa heti että siihen menee 15-20min kävellä liikkeelle, hoitaa asiat ja kävellä autolle.

Anonyymi · 29/10/2014 at 22:51

Saa kyllä tulla terveellä porvarillisella yrityshengellä paukuttamaan vaikka tornitalon kotipihalleni. Ei se minua kiinnostaa, mitä, milloin tai minne rakennetaan, kunhan rahoitus on yksityistä. Ja jos rahat loppuu, loppukoon, jää ainakin rujo muistomerkki siitä, että joku yritti. Ja minuakin häiritsee suuresti, etten saanut lounaaksi syömältäni seiltä poliittisia kannanottoja vaikka kuinka yritin haarukalla pistellä. Ehkä se olisi sopinut valtuustoon, olisi kunnioittanut demokratiaa ärsyttämättä ketään. Toisaalta olen sitä mieltä, että vain köyhät kaipaavat pysäköintihallia: minä käsken kuskin kiertämään ympyrää, kun haluan kaupoille. Kun en itse noita halleja käytä, en edes tiedä, ovatko nykyisetkään täynnä. Ja kerronpa teille vielä, ettei taida yllekirjoittanutta valtuutettua edes oikeasti kiinnostaa Keskustan vetovoiman lisääminen.

Anonyymi · 31/10/2014 at 16:08

Ei turkulaiset mihinkään maan alle tai parkkihalleihin ole koskaan halunneet; lisää kadunvarsi- ja muita maanpäällisiä autopaikkoja, sillä lähtee kauppa taas käymään niinkuin joskus ennen "hyvinä aikoina". Kerjäläisiä, juoppohulluja ja muuta häiritsevää ainesta keräävä kävelykatukin on täysin turha Turun kokoisessa kaupungissa; jalkakäytävillä mahtuu kyllä liikkumaan. Osa busseista takaisin Puutorille, niin saadaan väkeä sinnekin. Pyöräteiden kehittäminen on ok, mutta raitiotiehanke utopiaa (aivan liian kallis eikä väestöpohja riitä). Parantakaa mieluummin junayhteyksiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *